Käsivarren retkeily- ja vaellusreitit

Käsivarressa on helppoja päiväretkiin sopivia reittejä sekä vaativia pitkiä vaellusreittejä. Päiväretkiin soveltuvat reitit sijaitsevat Kilpisjärvellä, lähellä Saana-tunturia. Myös pitkille, usean päivän mittaisille vaellusreiteille pääsee Kilpisjärven kylältä. Tunnetuin näistä pidemmistä vaellusreiteistä on 55 kilometriä pitkä Kilpisjärvi-Halti -reitti, jonka kulkemiseen kannattaa varata noin kolme päivää yhteen suuntaan. Reitti on osa Kalottireittiä, joka kulkee sekä Ruotsin, Norjan että Suomen puolella. Kalottireitin pituus on 800 kilometriä.

Helpot, kaikille sopivat reitit

Kilpisjärveltä löytyy myös pienille lapsille ja liikuntarajoitteisille sopiva retkeilyreitti. Syksyllä 2018 valmistui esteetön Tsahkaljärven polku, jonne pääsee joko Kilpisjärven luontokeskukselta tai Kilpishalli-kaupan vierestä. Päällystettyä polkua on 2,5 km ja sitä pitkin voi kulkea pyörätuolilla. Myös lastenvaunuja on helppo työntää tasaista kävelytietä pitkin. Reitin varrella sijaitsee uusi kota sekä laavu, joissa voi levätä. Kaupan ja luontokeskuksen välisen noin 600 metrin matkan voi taittaa maantien vieressä kulkevaa kevyenliikenteen väylää pitkin.

Muita helppokulkuisia reittejä ovat Saanan luontopolku ja Iiton luontopolku. Saanan luontopolku kiertää Saana-tunturia länsipuolelta ja se lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Polku on viisi kilometriä pitkä, mutta sitä voi kulkea sen verran kuin jaksaa. Polun varrella esitellään Käsivarren kasvillisuutta sekä alueen historiaa. Iiton luontopolku lähtee noin 50 kilometriä Kilpisjärveltä etelään. Polulla, joka on vain puolen kilometrin mittainen, pääsee tutustumaan turvekumpuiseen ja ytimeltään routaiseen palsasuohon.

Saana-tunturin reitit

Mahtava Saana, joka on 1029 metriä korkea, hallitsee Kilpisjärven maisemaa. Kilpisjärven kävijän ohjelmaan kuuluu ehdottomasti Saanan huiputus. Kilpisjärven retkeilykeskukselta lähtee merkitty, neljän kilometrin mittainen reitti kohti Saanan lakea. Reitin jyrkimpään kohtaan rakennetut portaat purettiin vuonna 2017 ja uusia portaita aletaan rakentamaan kesällä 2019. Portaat helpottavat rinteessä kulkemista ja suojaavat maastoa kulumiselta. Rankka nousu palkitsee: Saanan laelta aukeavat huikeat näkymät niin Ruotsin, Norjan kuin Suomen puolelle.

Saanaa voi ihailla myös aiemmin mainituilla Saanan luontopolulla ja Tsahkaljärven polulla. Jos kuntoa riittää, kannattaa Tsahkaljoelta edetä Tsahkaljärvelle ja jatkaa vaellusta kohti Saanajärveä. Saanajärven kaakkoispäässä on kota, jossa voi vaikka paistaa makkaraa. Saanajärven luoteispäästä taas löytyy päivätupa, jossa myös on mahdollista tehdä tulet. Reitti Tsahkaljärveltä Saanan juureen ja edelleen Saanajärvelle on 9-12 kilometriä pitkä, matkan pituus riippuu valitsemistasi polkuvaihtoehdoista. Polku ylittää useita tunturipuroja ja se voi olla märkä.

Kilpisjärveä voi ihailla maalta ja vesiltä

Kilpisjärven kylällä sijaitseva Salmivaara tarjoaa pienimuotoisen huiputuskokemuksen. Salmivaara on 585 metriä korkea, juuri sopiva aloittelevan vaeltajan testata kuntoaan. Polku vaaralle on lähtöpaikalta vain 1,2 kilometrin mittainen. Lähtöpaikka sijaitsee Salmivaarantiellä, jossa on pysäköintialue. Aluksi maasto on tasaista, mutta tunturikoivikon jälkeen seuraa jyrkähkö nousu. Vaaran laelle kiipeäminen kuitenkin ehdottomasti kannattaa, sillä sieltä on uskomattoman hieno näköala Saanalle, Kilpisjärven kylälle, Kilpisjärvelle ja Ruotsin sekä Norjan tuntureille.

Veneretki Kilpisjärvellä tarjoaa näkymät taas erilaisesta kuvakulmasta. Venematka Kolmen valtakunnan rajapyykille, joka siis sijaitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla, mahdollistaa maisemien ihailun vesiltä käsin. Venekuljetusta rajapyykille tarjoaa paikallinen yrittäjä Malla-laivalla, lähtöjä on säiden salliessa kolme päivässä. Malla kulkee Koltalahteen, josta on noin kolmen kilometrin kävelymatka rajapyykille. Malla-laiva odottaa niitä, jotka haluavat tulla myös paluumatkan vesitietä. Palata voi myös patikoiden Mallan luontopuiston halki.

Mallan luonnonpuistossa voi kokea erämaan

Mallan polku vie Kilpisjärven kylän pohjoispäästä maantien vierestä Kuohkimajärven autio- ja varaustuvalle sekä Kolmen valtakunnan rajapyykille. Koska polku on yksitoista kilometriä pitkä, moni retkeilijä yöpyy Kuohkimajärvellä. Jos haluaa tehdä päiväretken, voi kulkea polkua noin puoleen väliin Kitsiputouksille ja palata sieltä samaa reittiä takaisin. Retki kannattaa tehdä pelkästään “Mallan kyyneleiden” vuoksi, sillä putoukset ovat Suomen pisin yhtenäinen vesiputousten sarja. Putousten pituus on 400 metriä ja korkeus 118 metriä.

Mallan luonnonpuiston polku tekee pistoreitin Pikku-Mallalle, josta avautuu huikeat näkymät Saana-tunturille ja Kilpisjärven kylälle. Polku Pikku-Mallalle on seitsemän kilometriä suuntaansa. Aluksi seurataan Mallan polkua, joka lähtee maantien vierestä lähellä raja-asemaa. Polku haarautuu vasemmalle suuren haljenneen kiven lohkareen kohdalla ja jatkuu aina Pikku-Mallan laelle. Kannattaa huomioida retkieväitä tehdessä, että Mallan luonnonpuistossa ei ole tulentekopaikkoja Kuohkimajärveä lukuun ottamatta. Sulan maan aikana saa liikkua vain merkittyjä polkuja pitkin.

Kilpisjärveltä pääsee pitkillekin vaelluksille

Halti on Suomen korkein tunturi, 1324 metriä, mutta sen korkein kohta sijaitsee Norjan puolella (1365 metriä). Moni vaeltaja haaveileekin saavansa laittaa nimensä Haltin vieraskirjaan muiden Haltin valloittajien seuraksi. Vaellus Haltille ei kuitenkaan ole kokeneellekaan vaeltajalle helppoa. Sää ja olosuhteet voivat yllättää kesälläkin. Kilpisjärveltä 55 kilometrin reitti lähtee kohti käsivarren erämaata. Matkan varrella on useita autiotupia, joissa voi yöpyä. Esimerkiksi Saarijärvellä, Kuonarjoella, Meekojärvellä ja Pihtsusjärvellä on autiotuvat sekä tietenkin Haltilla.

Haltin voi valloittaa lyhyemmällä patikoinnilla Norjan puolelta Guolasjärven kautta. Tälläkin reitillä vaelluksen paras ajankohta on heinä- tai elokuu. Reitti on vaikeakulkuinen, eikä siksi sovi aloittelijoille. Muita pidempiä, yöpymistä vaativia vaelluskohteita ovat muun muassa Saarijärven autiotupa ja Terbmisjärvi. Retki Saarijärvelle vaatii pari päivää ja Terbmisjärvelle kolme päivää. Vaelluksille on hyvä ottaa sään mukaiset varusteet, mahdollisesti teltta, välineet ruuan valmistamiseen, retkikartta, kompassi, ruokaa, ensiaputarvikkeet ja juotavaa.

Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *